Dunkerquessa viivyttiin pari päivää ihan säidenkin pakottamana.
Yllättäen yhtenä tuulisena aamuna seisoi veneemme vieressä liuta ( 6kpl) rajavartionmiehiä kysyen lupaa saada tulla veneeseen. Sisällä kaksi kuulusteli lempeällä ja kohteliaalla tavalla kapua ja kaksi muuta pyysi förstiä seuraamaan, mitä he tutkivat peräkajuutassa. Mielelläänhän försti auttoi miehiä kurkkaamaan luukkuihin jopa niin avuliaasti, että tais mennä virkamiehiltä pastmat sekaisin ja tarkastus jäi lyhyeen. Kannella kaksi miehistä availi luukkuja ja tutkivat siellä paikat ja ottivat lopuksi valokuvankin. No onpa nyt hyvin tarkastettu. Varmaan Euroopan tilanne kaikkine terroristi uhkineen näkyy nyt myös näissä tarkastuksissa.

BOULOGNE, Ranska
Täällä olisimme viihtyneet pidempäänkin, koska tämä oli ihan tavallinen ranskalainen kaupunki monine kalastajineen ja kalakojuineen, mutta tuuli ennuste näytti vähän parempaa väliä jatkaa matkaa, joten yhden yön nukuttuamme jatkoimme matkaa kohti Ranskan Cherbourg.

CHERBOURG, Ranska
Niinpä piti olla sivutuuli tänne tultaessa, mutta 10 tunnin suht hyvän purjehduksen jälkeen tuuli kääntyi taas kerran vastaiseksi ja virtakin mokoma teki saman tempun ja aaltokin nousi ikäväksi, joten tuntui yön pitkinä tunteina, ettemme kyllä pääse Le Havren sataman valojen ohi koskaan.
Perillä päätettiin hämmästyttää ranskalaisia jäämällä ankkuriin. Olipa sekin erikoista pujotella kalaverkkojen välistä pienen kyläpahasen sataman eteen ja jäädä siihen odottamaan kuinka 5m vuorovedessä vene käyttäytyy. Hyvinhän siinä kelluttiin vielä aamullakin. Ihme ja kumma että kapukin malttoi nukkua ihan sikeesti. Ihanan rentouttavaa saada olla ankkurissa omassa rauhassa. Kuitenkin seuraavana päivänä pujahdettiin Cherbourgin satamaan, sillä pitihän sitä taas kerran päästä kauppaan ostamaan ihanaa ranskalaista juustoa, patonkia ja viiniä. Ostettiin ruokamarketista meille outoja kaloja; Bar ja Chinchard ja kapu paistoi niistä herkullisen päivällisen. Myöhemmin selvitimme että söimme Seabassea ja Makrillia.

Dorado Grise mausteilla

Cherbourgissa tavattiin ensimmäinen suomalainen vene, Vahine, purjelaivasäätiön nimissä seilaava alus, joka oli odottamassa uutta miehistöä saapuvaksi.
Vihdoin tuli helle ja tuulettomat päivät kuluivat mukavasti huolto että turistina pörrätessä.
Erittäin vaikuttava oli korkea vuoren rinteellä sijaitseva Musee de la Liberation. Näköala oli huimaava, mutta itse museo veti vielä pidemmän korren. Tunnelma siellä oli saatu niin aidon oloiseksi kuin olisit itse juuri Toisen Maailmansodan keskellä Normandien rannikolla Utah ja Omaha Beachillä. Vakavaksi vetää sotaisa historia.

Rauhoitetaan vähän menojalkaa ja ollaan täällä vielä tovi, vaikka kukkaroon tuleekin iso lovi. Onhan tämä kallein tähänastista satamista 41.80e/yö.

Jooga hetki Ranskassa Suomen lipun alla