tiistai 5. heinäkuuta 2016

Hei kaikille matkastamme kiinnostuneille!

Vihdoinkin reilun kuukauden päästä lähdöstämme saamme aloitettua blogimme päivityksen.

Palaan ajassa taaksepäin ja kiitämme ihania ihmisiä, joiden hyvät matkatoivotukset ovat edelleen mielissämme. Läksiäisjuhlia ei ollut tarkoitus nyt pitää, mutta niin vain niitäkin vietettiin poikamme Mikan kanssa ja toisen kerran pokamme Pasin ja Elisa kanssa ja vielä yllätysjuhlat, jotka ihanat naapurimme Janica, Matti ja Mari, Mika järjestivät meille.
Osallistuimme myös Kantvikin satamassa S/Y Omahan Aiskin ja Miian läksiäisjuhliin ja samalla nousi meidänkin lähtökuume entisestään.

Olimme valmistelleet lähtöä menneen talven aikana käyttäen siihen kaiken vapaa-aikamme ja nyt lähdönhetkellä S/Y Senora De Mar oli parhaimmillaan.
Vene oli lastattu piripintaan ja mainittakoon, että kaikki mahdolliset työkalut hitsauslaite mukaan lukien oli saatu upotettua veneen uumeniin.

31.5.2016 saattoi naapurimme Matti meidät satamaan ja sitten vaan menoks. Muutama syvä huokaisu: Nyt kaikki uurastus saa palkkansa ja vene sekä miehistö on loistavassa kunnossa!

Lähtötunnelmissa

GOTLANTI
Purjehduksemme ei voisi paremmin alkaa. Pohjoisenpuoleisilla tuulilla pääsisimme loistavasti Gotlantiin ja olimmekin Vändsborgissa 2.6.2016 klo 23.00. Nukkuminen matkan aikan vaatii taas opettelua, mutta toisena yönä on jo väsyneempi, niin että uni tulee helpommin.
Aurinkoinen ja lämmin sää vain jatkuu ja pulahdimme jopa uimaan 18C satama-altaaseen. Olimme ainoa vene koko satamassa, sillä oltiinhan menossa vasta kesäkuun alkua ja sesonki alkaa heinäkuussa.
Koska olimme ainoa vene satamassa käytti kapteeni tämän heti hyödyksi ja niin rälläkkä soi laiturilla, kun Eki muokkasi spiirapuomin hakaa paremmaksi. Försti alias Sirpa teki puolestaan loistavan oivalluksen löytämäälä vihdoin paikan mukitelineelle. Loistavaksi sen teki se, että sen pystyi kovassa merenkäynnissä  kiilaamaan tukevasti paikoilleen  jolloin kuuman veden kaataminen  luonnistui hienosti ilman palovammoja.
Kun kerta ollaan Gotlannissa on syytä mennä katsomaan Raukkeja, jotka löytyivät tunnin hölkäillyn päästä.

Välillä sitä pysähtyy miettimään, että nyt meillä on vain aikaa ja mahdollisuus tehdä mitä ikinä haluamme. Tohina ja kiire on loppunut, mutta voi viedä vielä jokusen ajan, että tämän ihan todella ymmärtää.
Ainoa aikataulu on ehtiä Biskajan ylitykseen mieluusti elokuun alkuun mennessä.

BORNHOLM
4.6.2016 klo 10 lähdettiin kohti Tanskan Bornholmia. Saimme edelleen hyvän sivumyötäisen  ja 31 tunnin purjehduksen jälkeen olimme Tejn satamassa. Ihanaa päästä omaan saunaan, kun oltiin oltu puoltoista vuorokautta samoissa vaatteissa ja yölläkin torkuttiin vain meripunkassa minkä maltettiin.
Perillä levättiin, pyöräiltiin pienillä kokoontaitettavilla pyörillämme, joogattiin ja pulahdettiin kylmään Itämereen, Voiko sitä elämältä enempää odottaa!

Bornholm Tejn satamassa


SAKSA, ROSTOCK
8.6.2016 klo 12  otimme suunnan kohti Saksan Rugen saarta. Edelleen loistava tuuli ja lämpöä sekä aurinkoa riittämiin. Juuri kun olimme aloittamassa syömään herkullista uunikalaa klo 21 ja kaiken piti olla mitä parhaiten ja matka taittui hyvässä myötätuulessa, kun konehuoneen äänet hiljeni? Mikä näky sieltä tulikaan eteemme pelästytti meidät molemmat niin että blondikin ymmärsi, että nyt on leikki kaukana. Akseli oli kaukana paikoiltaan.
Ainoa mahdollisuus oli päästä tarpeeksi isoon satamman, missä 16 tonnia painavan veneemme sataissin ylös ja korjattua. Siis uusi suunta kohti Rostockia ja piti vain toivoa, että Ekin tekemä väliaikainen korjaus kestää sinne saakka. Yön pitkinä tunteina olimme varautuneet hälyttämään apua, jos veneeseen alkaisi tulvia vettä.
Lähellä Rostockin vilkasta satamaa Eki otti yhteyttä Saksan merivartiostoon, että tarvitsemme apua satamaan tullessa, Emme uskalla ajaa hiljaisilla kierroksilla emmekä pysty peruuttamaan ja tarvitsemme tiedon telakasta, jotta saamme veneen ylös.

Loppu hyvin kaikki hyvin. S.A.B telakalla toimittiin saksalaisen täsmällisesti ja nopeasti. Kahdeksan päivän päästä haaverista pääsimme lähtemään eteenpäin.

Nivelyksikön painelaakerin vaihto onnistui laiturissa


SAKSA, GSOSSEBRODE
17.6.2016 klo 13 lähdimme Rostockista kohti Grossenbrodea. Olimme niin iloisia, että veneemme oli taas kunnossa ja kova tarve päästä lähtemään telakalta, Edessä piti olla 7 tunnin purjehdus, mutta se venyi 12 tuntiseksi kovan vastatuulen ja ison aallokon takia. Yritimme purjehtia, mutta matka ei edennyt ja alkoi olla jo pimeää. Kuunvalo onneksi vähän auttoi kapean kanavan läpiajoa ja onnellisina pudotimme ankkurin Grossenbroden lahteen. Grossenbrode on niitä harvoja paikkoja Saksassa missä voi olla ankkurissa.

Tästä saa takuuvarman säätiedotuksen


SAKSA, HOLTENAU
Seuraava etappimme olisi Kielin kanavan ylitys, mutta sitä ennen saimme taas loistavan purjehduksen Hottenauhin saakka. Fehmarnin sillan alitus vähän nostatti niskavilloja, sillä veneemme maston korkeus vedenpinnasta olisi noin 20m ja sillan korkeus 22m. Hyvinhän siitä mahduttiin,
Holtenaun satamassa tutustuttiin saksalaiseen kilpapurjehtijaan ja saimme luvan käväistä veneen sisälläkin. Kovin on askeettista ja outoa verrattuna meidän "kotiin". No kilpapurjehtijat kilpailee ja me elämme normaalia elämää tässä pienessä/suuressa kodissamme.

Vendee Globe kisaan osallistuja saksalainen Jan


KIELIN KANAVA
Yövyimme Rendsburgin satamassa, keskellä Kielin kanavaa. Oli niin suojainen satama, että hetken luultiin olevamme Suomessa järven rannassa kuuntelemassa lintujen liverrystä ja nauttimassa lämpimästä kesäillasta.

SAKSA, CUXHAFEN
22.6.2016 illalla saavuimme tuttuun Cuxhafenin satamaan, josta 10 vuotta sitten poikamme Pasi lähti liftaamalla Hampuriin oltuaan meidän mukana Suomesta saakka.
Hellettä yli 33C ja ukkosta ilmassa. Onneksi oltiin tukevasti laiturissa, sillä kyllä sellaista ryskettä ja pauketta harvoin olen nähnyt kuin nyt Saksan taivaalla.
Juhannus aattona klo 04.00 herätys ja lähtö Elbelle ylävedellä. Häiritsimme hylkeen aamupala hetkeä purjehtimalla aivan sen vierestä, kun herra söi antaumuksella kala-ateriaansa. Pyöriäisenkin sanoi Kapu nähneensä.

Kalastusta Pohjanmerellä


SAKSA, NORDERNEY
Juhannus vietettiin Norderneyn saarella. Sateista ja tuulista eikä oikein päästy Jussin tuntuun, kun ei se täällä taida mikään juhla ollakaan.
Täällä jouduttiin ensimmäisen kerran maksamaan valtiolle turistiveroa 3.40e per henkilö yhdeltä vuorokaudelta. Yöpyminen 27e yhteensä.
Intternetiin pääsemisen  kanssa on ollut myös koko matkan vähän hankalaa niin tässäkin paikassa.

Satamakapteenilta löytyi Suomen lippu sopivasti Juhannuksen kunniaksi


SAKSA, BORKUM
Kovat vastaiset tuulet vaan jatkuu.

HOLLANTI,VLIELAND  30.6.2016
Ensimmäisellä reissulla ohitettiin nämä Frieseyn saaret ja nyt ajateltiin tutustua vähän niihinkin. Harmiksemme matalapaine vain jatkuu ja on sateista, kylmää ja kova tuuli.
Vlielandin satamaan saavuttiin 15 tunnin purjehduksen jälkeen klo 23.00. Virta painoi ja tuuli painoi ja vaikka kapu osaa hienosti käsitellä venettään niin försti hermoilee aina välillä huonossa kelissä satamassa manovereitä, sillä seurauksella että sai selkänsä kipeäksi yrittäessään estää törmäystä, jota ei edes olisi tullut. No sitten försti toipui pari päivää punkan pohjassa kapun tutustuessa Vlielandin ihmeelliseen luontoon.
Tähän asti kallein satama 36.60e vrk.

Vlielandin rantaa laskuveden aikaan


HOLLANTI, DEN HELDER   2.7.2016
Vero 4.88e, yht 27.64 yö.
Tuttu satama sitten 10 vuoden takaa tämäkin. Jorma serkkuni, Eeva-Liisa ja Kapun veli Seppo varmaan muistavat tämän sotilastukikohdassa sijaitsevan sataman.
Nyt tänne on tehty upeat uudet suihku- ja Wc tilat.  Ilmaiseksi sai pestä pyykit ja niitähän oli taas kertynyt neljän koneellisen verran. Satamakapteeni oli erittäin ystävällinen ja auttoi niin dieselin tankkauksessa, kuin laituriin kiinnittäytymisessä.
Näitä satama manovereitä ollaan kyllä jo niin paljon harjoiteltu, että ne sujuu todella jouhevasti kummankin tietäessä mitä kuuluu kulloinkin tehdä. Saimme satamakapteenilta tyytyväiset katseet ja peukutukset toiminnastamme.
Laiturissa paikallinen hollantilainen pariskunta olivat todella ystävällisiä ja olisivat vieneet meidät autollaan kauppaan ja takaisinkin, mutta suomalaiset ovat niin vaatimattomia ottamaan apua vastaan. No sitä sitten yhdessä vähän naurettiinkin.

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti